Titan Ajatuskupla

Ajattelin saattaa tämänkin hässäkän nyt ajan tasalle. :> Eli paljon on taas tapahtunut. Muista jutuista nyt en jaksa kirjoittaa, mutta siis kävin tossa kolmisen viikkoa sitten terveyskeskuksessa, tarkotus oli hankkia jonkinlaista e-pillerintapaista.. Hoitaja otti siinä sit erinäisiä kokeita ja pamautti yhtäkkiä mulle että "OLET RASKAANA." ...... o____O Alkuun shokki, nyt alan jo olla oikeestaan ihan onnellinen tästä :) Tosi outoa että en ole tajunnut mikä mua vaivaa.. kun oon ollu tosi väsynyt ja mielialat on sahannu laidasta laitaan ja pahoinvointiakin ON ollut.. ja oon lihonut.. :D Ei vaan ole päässä alkanu raksuttaa. Joka tapauksessa, nyt on ultrassakin käyty, siellä se kaveri köllötteli ja vilkutti äiskälle ^^
Laskettu aika on marraskuun 8. päivä. Tällä hetkellä siis viikot 12+5. Tunnen jo kun vaava liikkuu, se tuntuu semmoisena "kuplintana", tai "perhosteluksi" mä sitä nimitän. Apua, olen tuplaäiti :>

Aleksi on nyt viime aikoina ollut tosi kiltti ja ihana, onneksi. Hoitotäti on ollut yli kaksi viikkoa jo lomalla, ja Aleksi on siis ollut mun kanssa kotona 24/7. Yötkin alkaa mennä jo suht rauhallisissa merkeissä :) viime yönä tosin Aleksilla oli tukkosesta nenästä kiusaa ja kitis vähän väliä, mikä taas vähän verotti äitin yöunia :s Nyt se kattoo tossa tyytyväisenä lastenohjelmia ja hengailee. Huhhuh. Ois kiva jos tulis lämpimämpi päivä tänään niin voitais olla vaikka ulkona enemmän :)

Nyt suihkuun ja muuta. Hejhej.

Nobody knows
Nobody knows but me
That I sometimes cry
If I could pretend that I'm asleep
When my tears start to fall
I peek out from behind these walls
I think nobody knows
Nobody knows no

Nobody likes
Nobody likes to lose that inner voice
The one I used to hear before
my life made a choice
But I think nobody knows
No no
Nobody knows
No

Baby
Oh the secret's safe with me
There's nowhere else in the world that I could ever be
And baby don't it feel like I'm all alone
Who's gonna be there after the last angel has flown
And I've lost my way back home
I think nobody knows no
I said nobody knows

Nobody cares

It's win or lose not how you play the game
And the road to darkness has a way
Of always knowing my name
But I think nobody knows
No no
Nobody knows no no no no

Baby
Oh the secret's safe with me
There's nowhere else in the world that I could ever be
And baby don't it feel like I'm all alone
Who's gonna be there after the last angel has flown
And I've lost my way back home
And oh no no no no
Nobody knows
No no no no no no

Tomorrow I'll be there my friend
I'll wake up and start all over again
When everybody else is gone
No no no

Nobody knows
Nobody knows the rhythm of my heart
The way I do when I'm lying in the dark
And the world is asleep
I think nobody knows
Nobody knows
Nobody knows but me
Me.

Elämä jaksaa kyllä heittää paskaa minun niskaan. Mutta hähää elämä, etpäs lyttääkään mua ihan niin helposti. Hähhähhää.

Huhhuh.. ei tää oo ihmistä varten tämmönen työssäkäynti :'D Miettikää nyt, oon monta kuukautta vaan istuksinu kotona kaiken päivää ja nyt sit yhtäkkiä pitää olla kaikki hereilläoloaika menossa suuntaan ja toiseen.. yllättävän rankkaa toi shampoonpullotus :D Semmosia about 450kg lavoja vedän edestakasin ja nostelen kaikkea ja joudun ihan oikeesti siis TEKEMÄÄN jotain.. legendaarista. x)

Eilen mä heräsin puol kuuden aikoihin, sit yheltä suuntasin jo töihin päin.. 14-22 töissä (oli hyvin, hyvin väsyttävää o__O) ja sit kävellen kotiin tuolta korvesta ja suihkuun ja Aleksi tietty herätti heti ku olin nukahtanu ja sit menikin yhteen ennenku mitään unta enää sain :< Ja puol kuudelta herätys. Ei ole ihmistä varten, ei. Ja tänään sit taas samanlainen rumba. Onneks ei oo kun tää viikko töitä :D Kai.

Ylihuomenna eli torstaina on Aleksilla se jalkaleikkaus Joensuussa. Pikkuinen nukutetaan leikkauksen ajaksi, saa nähä miten kovasti on sit jalka kipeänä sen jälkeen. Kun siis herralla meni viime kesänä joku tikku jalkapohjaan eikä ilmeisesti tullut kokonaan pois vaikka neuvolantäti koitti tonkia sitä sieltä.. ja sit siihen tikun kohtaan alko kasvaa sellainen patti joka vaan kasvaa ja se nyt pitää saada pois kun haittaa jo kävelyä ja on selkeesti kipeä.
Leikkauksessa poistetaan se koko alue jalkapohjasta. :( Sit vaan pitää toivoa ettei siihen kehity liikaa sitä arpikudosta. Mahtaa olla pienen raukan jalka kipeä ton jälkeen.. pelottaa vähän kun miten mä muka sille selitän että ei saa kävellä kun pitäis vaan istua.. no, särkylääkettä ja kunnon paketti jalkaan niin ei kai se pikku meno paranemista haittaa.

Vähän alkaa nyt stressi helpottaa ku rahapäivät lähestyy ja hengissä ollaan edelleen.. ja nyt kun viel muutaman päivän saa töissä olla niin on sekin jo taas jotain :)

Pitää viel tässä tänään vetää päikkärit ennenku töihin suunnistan.. kauheesti väsyttää.

Titta kuittaa. Piip piip.

Yleisvitutus. Ahistaa olla jumissa tääl kärpäsen peräaukon kokoisessa paikassa. Haluis isompaan kaupunkiin ja sit jonkun kunnon työpaikan ja kunnon ELÄMÄN.. (ennenkaikkea ehkä se seksielämän puuttuminen kuitenkin häiritsee, jos on pakko tunnustaa)..
Päässä semmonen ihme jumiolo, kuin puolet aivoista ois ikuisessa lepotilassa enkä osais enää ottaa niitä käyttöön. Pitäis saada oikeesti jotain uutta ja ihmeellistä tähän elämään tai musta tulee ihan täysin vihannes. Olo on niin mitätön ja kylmä.

 Prinssiä odotellessa. Kuva ois kiva jos et oo kovin ruma. Uusia kavereita otetaan myös vastaan. -.-